Aloittelijan maastopyöräilykokemuksia

Tähän kesään asti pyöräilyni on ollut vain maantiemankelointia tai kaupunkiajelua, höystettynä hitusen metsäisemmillä cyclocrossarilenkeillä. Maastopyörällä en ollut kuunaan ajanut metriäkään!

Tuossa eräänä päivänä uskaltauduin cyclocrossarillani vähän teknisemmille metsäpoluille. Päädyin poluille, joilla cyclocrossari ei enää ollut (ainakaan meikäläisen taidoilla) omiaan ja meinasin muun muassa lentää kertaalleen tyylikkäästi sarvien yli. Homma oli kuitenkin niin hauskaa, että tuosta ajelukerrasta heräsi hinku hankkia ihan oikea maastopyörä. Googlettelin aihetta hieman ja menin muutama päivä myöhemmin Puhoksen Velo & Oxygeniin (liike josta muuten saa aina ihan loistavaa palvelua!) vähän ”vain katselemaan” maastopyöriä. Kuinkas ollakaan, lähdin liikkeestä kaupat tehneenä. Pyörä on 29-tuumaisilla renkailla varustettu, etujousitettu Bianchi Jab 29.3. Kyseessä on Bianchin jäykkäperämaastureiden keskiluokan vehje. Vaihteet ovat Shimanon XT/Deore 3×10. Suntourin XCR -etuhaarukka lienee kokonaisuuden heikoin lenkki, mutta ihan hyvin se on ainakin toistaiseksi meikäläisen ajeluun riittänyt, semminkin kun en kuitenkaan koskaan taida olla mikään lähikulmien hurjapäisin maastokuski.

Ihan heti en pyörää saanut mukaani, sillä meikäläiselle sopivan runkokoon ainut kappale oli jo myyty, mutta muutamaa päivää myöhemmin pääsin hakemaan ajokin ja lähdin debyyttihuristelulle.

Tänään vein pyörän ensihuoltoon reilun 200 kilometrin ajeluiden jälkeen. Maastopyöräilynoviisina en osaa syväanalyysejä tehdä, mutta oikein tyytyväinen olen hankintaani ollut. Ja maastopyöräily on kyllä tolkuttoman hauskaa! Voisin tosin vannoa, että mutkittelevat pitkospuut kapenevat sitä mukaa, mitä pitempään niillä ajaa… Kertaakaan en kuitenkaan ole vielä itseäni loukannut, vaikka jokusen kerran olen jo – omalla mittapuullani – hitusen pelottavillekin poluille uskaltautunut.

Ehkä eniten maastopyörän kohdalla on ensimmäisten lenkkien aikana hämmästyttänyt sen mäkinousukyky: pitoa löytyy vielä todella jyrkissäkin mäissä ja olen kavunnut ylös rinteitä, joita en cyclocrossarilla olisi kuvitellutkaan lähteväni kapuamaan.

Oikeastaan ainoa huono puoli maastopyörän hankinnassa on se, että cyclocrossari taitaa jäädä jatkossa aika vähälle käytölle. Jos hankkisin vain yhden pyörän, olisi se ehdottomasti cyclocrossari, sillä niin monipuolisesta vehkeestä on kyse. Vaan nyt, kun olen fillari-innostuksissani hankkinut sekä maantiepyörän, cyclocrossarin, sinkulan ja maastopyörän, jäänee cyclocrossari hieman paitsioon: maantiepyörä on toki mukavampi puhtaille asfalttilenkeille, sinkula on ykkösvalintani kaupunkisuhailuun ja maastopyörä taitaa viedä jatkossa voiton karummille alustoille – niin sutjakasti Bianchi kulkee myös tasaisella, että ei cyclocrossaria ole tullut ikävä edes lenkkien ulkoiluväyläosuuksilla. Mutta katsotaan nyt. Enhän minä yhdestäkään pyörästä luopua haluaisi, mutta säilytystilojen niukkuus puoltaisi yhdestä fillarista luopumista.

Lopuksi vielä muutama kuva lenkeiltä uudesta pyörästä.

Advertisements
Kategoria(t): maastopyöräily, pyörät, urheiluliikkeet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Aloittelijan maastopyöräilykokemuksia

  1. Paluuviite: Oman #cycle148HKI-projektini tilanne | Mailanvarresta lenkkipoluille

  2. Paluuviite: Kuvia ja tilastoja – vuoden 2014 kohokohdat juoksutapahtumien järjestämisestä omiin ennätyksiin | Mailanvarresta lenkkipoluille

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s