Olen tässä viime viikkoina käynyt vähän juoksulenkeillä ja niiden annin voisi tiivistää seuraavasti: ei vielä minkäänlaista kehitystä.
Eilinen PK-lenkki; keskisyke 129 ja keskivauhti 7:22/km. Juokseminen tuntuu yhä ihan elefanttimaiselta, vaikka tässä jo jokunen lenkki on alla. PK-vauhdeissa ei vielä minkäänlaista kehitystä myöskään. Eivät PK-lenkkini tainneet olla näin hitaita edes juoksuharrastusta aloittaessani vuonna 2009. Toki pitää huomioida, että nytkin aloitan lähes nollasta – katselin juuri vuosittaisia juoksukilometrejäni (sisältäen suunnistukset yms.) ja lista näytti tältä:
2009: 853 km
2010: 1159 km
2011: 1519 km
2012: 1682 km
2013: 1216 km
2014: 1030 km
2015: 1064 km
2016: 550 km
2017: 912 km
2018: 531 km
2019: 151 km (!)
2020: eka puolisko 20 km (!), nyt 69 km heinäkuussa…
…eli eli, onhan tämä ihan ”project re-start”. Pitää myös muistaa, että 2009 aloitellessani, olin vaatimattomat 11 vuotta nykyistä Asmoa nuorempi. :-P Lisäksi painoa – sekä lihasten että läskin muodossa – on nyt enemmän.
Niin tai näin, ei tämä sujuvalta tai kehittyvältä tunnu, mutta on kiva huomata, että juoksu maittaa oikeastaan eka kertaa moneen vuoteen. Täytyy myös antaa itselle armoa, myöntää että nyt aloitetaan liki nollista, unohtaa vanhat juoksuvauhdit ja PB:t, ja lähteä ihan puhtaalta pöydältä lyllertämään kohti uusia suorituksia!
Mailanvarresta lenkkipoluille 